Tiedätkö sen tunteen, kun sinusta tuntuu että tämä erikoinen tapasi on varmaan aika erikoinen, mutta sitten kun otat asian (ehkä hieman ujostellenkin) jonkun kanssa puheeksi...Löytyy paljon samanlaisia ihmisiä !
1) Kun tulen töistä kotiin, puran laukkuni AINA. Vaikka tiedän, että seuraavana aamuna laitan samat tavarat samaan kassiin, niin silti. Toimin samalla tavalla aina, tulin sitten töistä tai ulkomailta. Oli kellonaika sitten klo 16.00 tai 04.00. Tämä luo mielestäni sopivaa järjestystä.
Joku voisi ajatella: "Mitä ajan tuhlausta!"
Minä ajattelen: Ihminen tarvitsee myös rutiineja.
2) Minulla on oma talokirja. Eli kansio, johon leikkelen sisustus- ja muista lehdistä ideoita tulevan taloni sisustukseen. Joskus ideat ovat aika hullujakin ja todennäköisesti en tule käyttämään puoliakaan näistä.
Joku voisi ajatella: "Mitä hullua! Ehdit kuitenkin muuttamaan mieltäsi ainakin sata kertaa ennen kuin talon kivijalkakaan on kasassa"
Minä ajattelen: Unelmointi itsessään on ihanaa ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
3) En ikinä malta odottaa lahjojen antamista juhlapäivään saakka. Ostan usein lahjat hyvissä ajoin ja sitten ne odottavat eteisen pöydällä antamista. Vaatii todella paljon pinnistelyä, että maltan odottaa h-hetkeen. Miehellenikin annoin huomenlahjan viikkoa ennen häitä.
Joku voisi ajatella:" Eihän tuossa ole mitään järkeä! Lahjat annetaan juhlapäivänä."
Minä ajattelen: Eihän se haittaa jos lahja tulee joskus etuajassa. Sitä paitsi mieheni mielestä tämä on söpö piirre minussa.
Sunnuntain helinä:
Oletteko ajatelleet, että jos hulluuteen osallistuu riittävän monia, siitä tulee aivan normaalia?
- Majolin Pierre-
0 kommenttia:
Lähetä kommentti