maanantai 7. maaliskuuta 2011

Vain paras kelpaa?


Juttelin jokunen aika sitten erään ystäväni äidin kanssa työpaikoista. Hän ihmetteli kuinka hänen miniänsä ei oikein sopeudu mihinkään työpaikkaan. Mieli muuttuu, työpaikka vaihtuu eikä oikein löydy sitä itselle sopivaa paikkaa. Oli kuulemma kummallista, ettei mikään työ ”kelvannut”. Työtä kun oli kuitenkin selvästi tarjolla. ”Silloin kun minä valmistuin ja hain työtä niin olin oikein tyytyväinen kun sain palkan tililleni 8 tunnin työpäivistä. Töiden jälkeen kellokortti leimaukseen, työvaatteet kaappiin ja menoksi. Arki rullasi.”

Itse uskalsin olla eri mieltä hänen kanssaan. Hienovaraisesti. Tietenkin ymmärsin tuonkin kannan ja toisille se varmasti sopii. Ja olen aina aidosti onnellinen kun joku löytää itselleen sopivan työn ja tavan tehdä työtä. Oli ala, tehtävä tai titteli mikä tahansa. Ja kyllähän työn ulkopuolellakin voi toteuttaa itseään, siinä en väitä vastaan.

Toisille pelkkä tilinauha ei kuitenkaan riitä. Työltä haetaan enemmän. Vaikka työedut kuulostaisi toisen korvaan kaikin puolin hyvältä, palkka, työ, sijainti ja tehtävät... ei kaikki silti aina välttämättä natsaa. Homma ei olekaan Let´s go. Toiset hakevat työltä enemmän ja osittain myös rakentavat minäkuvansa työn varaan. Työ on osa Minua.

En ole valinnut liikunta-alaa tilinauhan takia. En myöskään hienojen toimistotilojen, helppouden tai vaikkapa trendikkyyden takia. Valitsin sen koska nautin siitä, olen siinä mielestäni kohtalaisen hyvä, saan onnistumisen elämyksiä, itseluottamusta, toteuttaa itseäni ja ideoita sekä opettaa, ohjata ja esiintyä. Olla päivittäin suurien tunteiden äärellä. Ihmisten seurassa työskentely, hyvä fiilis, rentous ja tsemppaavat työkaverit tulevat siinä kyljessä. Adidas-raitoihin, tennareihin ja sportti -toppeihin päivittäin pukeutuminen jakkujen ja korkkareiden sijaan on pelkkää bonusta. (Ja minun tapauksessani myös varsin turvallinen valinta)

Psykologian opettajani lukiossa sanoi kerran, että elämän tarkoitus on etsiä elämän tarkoitusta. Se on varmasti jotenkin totta. Onnea tavoitellaan, kaikki mitä teemme, tähtää onnellisuuteemme. Kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta niin se ei ole. Itse ainakin uskallan myöntää että teen kaikkeni onneni eteen. Ja uskallan myös toimia, jos en ole onnellinen. En sano että jokainen päivä pitäisi olla yhtä happy-happy-joy-joy – sinfoniaa, mutta miksi ei suurin osa päivistämme ?

Kyllä töissä saa olla kivaa. Jos olemme töissä n. 1800 h vuodessa (usein enemmänkin!) noin 40 vuoden ajan niin eikö ole aika tärkeää, että työ on juuri sinulle sopiva? Se ei aina osu kohdalle ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla… Mutta hyvää kannattaa odottaa. En nyt välttämättä kannusta sinua irtisanoutumaan nykyisestä työstäsi jos se ei juuri tänään sinua miellytä, mutta mieti... Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt, töissä ja vapaa-ajalla? Onko jokin asia mihin kaipaat muutosta ? Suurempaa tai pienempää ? Mitä haluaisit tehdä ?
 
Lähdemme tällä viikolla Trainer4You:n messutiimillä GoExpo -messuille Helsinkiin. Kouluttajan ja valmentajan työn lisäksi minulla on ilo olla osa Trainer4You:n iloista ja innostunutta messutiimiä ja päästä kertomaan ihmisille Trainer4You:n ilosanomaa. Yksi viesteistämme onkin... ”Emme ole täällä vain töissä !”

Tulkaahan jutustelemaan ständillemme ! Odotamme teitä !
Me ollaan niitä nauravaisia, värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita heppuja !
Aurinkoisia kevätpäiviä ja reipasta työviikkoa !
-Heli-

0 kommenttia:

Lähetä kommentti