Me, myself and I

Tiedättehän tämän aurinkolaseissa kulkevan, rääväsuisen kaverin: Petri Nygårdin? Se jonka suosikkisanoja en taida edes tähän kohtaan kirjoittaa. Aika ristiriitainen kaveri, sanoisin. Kukaan ei kerro, että kuuntelisi hänen laulujaan, mutta silti tuntuu, että kaikki osaavat noiden laulujen sanat. Itse uskallan myöntää, että tunnistan hänen ”teoksensa”, mutta en kyllä voi väittää, että pitäisin niistä saati hänen julkisuuskuvastaan. Jostain kumman syystä, Petri kuitenkin sai minut pohtimaan mm. seuraavaa...

Meistä on moneksi, sanotaan. Toiset kirjoittavat lauluja, toiset tekevät jotain muuta. Toiset nähdään rääväsuina, toiset ahkerina ja toiset ehkä murjottajina. Itse olen kamppaillut viime aikoina sen kanssa, että osaisin olla tyytyväinen tiettyihin asioihin. Katsoa asioita positiivisemmin. Etten kahlitsisi minäkuvaani yksittäisiin sanoihin, suorituksiin tai tekemisiin ja tekemättömiin asioihin. Ei yksittäinen tapahtuma, työpäivä tai työvuosikaan voi määritellä sitä millaisia olemme ihmisinä. Itsekin olen vaimo, tytär, sisko, käly, miniä, kummitäti, serkku, työntekijä, työkaveri, naapuri, kaveri… Kaikkea tätä. Ja olen erilainen eri tilanteissa. No… Ehkä tietyt luonteenpiirteeni toistuvat näissä kaikissa, mutta silti. Olin sitten ystävien kanssa pikkujoulujen vietossa, työpalaverissa tai vanhempien luona äitienpäivänä, niin minä olen minä.

Uskon vakaasti, että myös Petrillä on monia puolia. Tosin moni näkee hänestäkin vain sen yhden puolen. Jotenkin  en vain haluaisi uskoa, että Nygårdien suvun mummon synttäreillä puhutaan siitä, että ”Voi Petri, kun se sinun Selvä päivä –kappaleesi olikin tarttuva. Siinähän oli oikein osuvat sanat.” Ei. En jotenkin usko. Uskon (tai tahdon ainakin), että siellä jutellaan ihan muista asioita. Vaikkapa siitä, että millainen Petri oli lapsena tai, että mitä Petri aikoo tehdä kesällä. Tai sitten Petri jopa auttaa keittiössä, kahvia keitellen ja mummon saamia kukkia tuoksutellen. (Joo, se olisikin hyvä.)

Joka tapauksessa… Itse olen ainakin erittäin onnekas että ympärilläni on ihmisiä, joiden seurassa saan ja myös osaan ja uskallan olla oma itseni. Vaikka se ei tarkoitakaan, että olisin aina samanlainen.

Selvästi hyviä päiviä toivottaen, Heli